Milloin omenat kypsyvät?
Suomessa omenat kypsyvät lajikkeesta riippuen elokuun alusta aina lokakuun puoliväliin, ja tarkka ajankohta määräytyy sen mukaan, onko kyseessä kesä-, syys- vai talviomena.
Kotimaiset omenalajikkeet jaetaan näihin kolmeen ryhmään juuri kypsymisajankohdan perusteella. Suomessa omenanviljely keskittyy Lounais-Suomen rannikolle, Ahvenanmaalle ja Lohjan seudulle, missä kasvukausi on omenapuulle otollisin.
Ammattimaista omenanviljelyä harjoitetaan noin 302 tilalla yhteensä 662 hehtaarin alalla, ja kotimainen sato on vuosittain lähes 8 miljoonaa kiloa.
Kesäomenat kypsyvät jo elokuussa
Ensimmäiset omenat ovat poimintavalmiita jo elokuun alkupuolella. Varhaisin tunnettu lajike on Huvitus, joka kypsyy elokuun alussa ja sopii pieneen pihaan matalan kasvutapansa ansiosta.
Pirja-lajike seuraa perässä elokuun puolivälissä: hedelmä on pieni, vaaleanvihertävä ja punaviiruinen, ja se on jalostettu Piikkiössä vuonna 1961. Myös Valkea Kuulas, joka on tuotu Suomeen jo 1800-luvulla Baltiasta, kypsyy elo-syyskuun vaihteessa.
Kesäomenoiden yhteinen piirre on ohut kuori ja lyhyt säilyvyys: parhaimmillaan ne pysyvät syötävinä vain pari viikkoa poiminnasta, minkä jälkeen malto muuttuu jauhoiseksi.
Syysomenat kypsyvät syyskuun aikana
Syyskuu on omenasadon vilkkainta aikaa. Ruotsalaisperäinen Åkerö kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen, ja siitä tunnistaa tiilenpunaisen tai punaviiruisen kuoren sekä mausteisen, lievästi happaman maun.
Pekka-lajike on nautintakypsä vasta syyskuun lopulla, ja sen mustanpunainen kuori kätkee makean mutta sopivan hapokkaan maun. Samaan aikaan kypsyvät myös Grenman, Sariola ja Heta, jotka kestävät varastointia kesäomenia paremmin, tyypillisesti muutaman kuukauden. Syysomenat sopivat sekä tuoreena syötäväksi että mehustukseen ja leivontaan.
Talviomenat kypsyvät vasta lokakuussa
Myöhäisimmät lajikkeet poimitaan vasta juuri ennen ensimmäisiä pakkasia. Kanadalaisperäinen Konsta, joka on Lobon ja Antonovkan risteytys vuodelta 1966, kypsyy lokakuun puolivälissä ja saavuttaa parhaan makunsa vasta parin viikon varastoinnin jälkeen.
Antonovka, jota on viljelty Suomessa yli sata vuotta, on syömäkelpoinen lokakuun loppupuolella samaisen varastokypsytyksen jälkeen. Malto-lajikkeen, kanadalaisen Harlamovskin ja Lobon risteytyksen, sato kerätään syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun.
Talviomenat eivät ole poiminnan hetkellä vielä parhaimmillaan: niiden maku ja rakenne kehittyvät vasta kylmässä varastossa, mikä mahdollistaa säilymisen jouluun tai jopa maaliskuulle asti.
Sää ja kasvupaikka vaikuttavat kypsymisaikaan
Kypsymisajankohdat eivät ole kiveen hakattuja, sillä lämpösumma ratkaisee lopulta paljon. Aurinkoinen ja lämmin kesä nopeuttaa kypsymistä viikoilla, kun taas kolea ja sateinen kasvukausi siirtää sadonkorjuuta myöhemmäksi.
Omenapuu tarvitsee tuulensuojaisen ja lämpimän kasvupaikan, jossa vesi ei jää seisomaan juuriston ympärille. Myös kasvuvyöhyke vaikuttaa: Etelä-Suomessa kasvukausi on pidempi ja lajikevalikoima laajempi kuin Pohjois-Suomessa, jossa vain talvenkestävimmät lajikkeet, kuten Antonovka, menestyvät luotettavasti.
Lue myös: Milloin puolukka kypsyy?
Miten tunnistaa, että omena on valmis poimittavaksi
Poimintakypsyyden tunnistaa muutamasta selvästä merkistä. Omena irtoaa oksasta kevyellä kierrolla ilman repimistä, kun se on valmis. Siementen väri muuttuu vaaleasta ruskeaksi kypsymisen edetessä, ja tämän näkee helpoiten halkaisemalla yhden hedelmän.
Kuoren pohjaväri vaalenee vihreästä keltaiseksi useimmilla lajikkeilla, vaikka peiteväri vaihteleekin lajikkeen mukaan punaisesta viiruiseen. Maku on silti varmin mittari: kypsä omena on mehukas ja sen makuun on kehittynyt lajikkeelle ominainen tasapaino makeuden ja happamuuden välillä.
Liian aikaisin poimittu omena jää usein kovaksi ja mauttomaksi, eikä se enää jälkikypsy puusta irrotettuna samalla tavalla kuin esimerkiksi päärynä.
Usein kysytyt kysymykset
Kesälajikkeet kypsyvät elokuun alusta puoliväliin, syyslajikkeet syyskuun aikana ja talvilajikkeet vasta lokakuussa. Tarkka ajankohta vaihtelee vuosittain kasvukauden lämpösumman mukaan.
Kypsä omena irtoaa oksasta helposti kevyellä kierrolla, siementen väri on muuttunut ruskeaksi ja maku on kehittynyt lajikkeelle tyypilliseksi. Kuoren pohjaväri vaalenee useimmilla lajikkeilla vihreästä keltaiseksi.
Kyllä, ja liian aikaisin poimittu omena jää usein kovaksi ja mauttomaksi. Toisin kuin päärynä, omena ei jälkikypsy täysin puusta irrotettuna, joten poimintahetki kannattaa valita lajikkeen tyypillisen kypsymisajan mukaan.
Talviomenoiden, kuten Antonovkan ja Konstan, maku kehittyy vasta kylmässä varastossa parin viikon aikana. Poiminnan hetkellä ne ovat vielä kovia ja happamia, mutta varastoinnin jälkeen maku pehmenee ja aromit voimistuvat.