Milloin alkoholi on ongelma?
Alkoholi muuttuu ongelmaksi, kun sen käyttö ylittää terveydelle vaaralliset viikkorajat tai kun juominen alkaa hallita arkea haitoista huolimatta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan naisilla riski alkaa seitsemästä ja miehillä neljästätoista annoksesta viikossa.
THL:n mukaan noin 11 prosenttia 20-79-vuotiaista suomalaisista, eli noin 450 000 henkilöä, kuuluu alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen riskiryhmään.
Numerot eivät silti kerro koko totuutta, sillä alkoholismi voi syntyä myös silloin, kun määrä pysyy kohtuullisena mutta suhde alkoholiin muuttuu pakonomaiseksi. Molemmat merkit, sekä määrä että käyttäytyminen, kannattaa tunnistaa ajoissa.
Riskirajat varoittavat liiallisuudesta
Yksi suomalainen alkoholiannos vastaa 12 grammaa puhdasta alkoholia, esimerkiksi pulloa keskiolutta tai lasillista viiniä. Käypä hoito -suosituksen mukaan kohtalaisen riskin taso on naisilla seitsemän ja miehillä neljätoista annosta viikossa.
Suuren riskin eli hälytysrajan ylittää nainen 12-16 annoksella ja mies 23-24 annoksella viikossa. Yli 65-vuotiailla raja on tätäkin matalampi, sillä nestepitoisuus elimistössä laskee iän myötä: THL:n mukaan ikääntyneiden riskiraja on enintään seitsemän annosta viikossa.
Nämä rajat on laskettu terveille, työikäisille aikuisille, joten yksilölliset tekijät kuten paino ja muut sairaudet voivat laskea turvallista rajaa huomattavasti. Oman käytön voi arvioida Maailman terveysjärjestön kehittämällä AUDIT-testillä, jossa pistemäärä 20 tai enemmän viittaa todennäköiseen riippuvuuteen ja jo kahdeksan pistettä on syy pysähtyä miettimään omaa käyttöä.
Käytöksen muutokset paljastavat ongelman
Annosmäärä ei aina riitä kertomaan koko totuutta. Monelle ensimmäinen merkki ongelmasta on suhteen muuttuminen alkoholiin, ei litramäärä.
ICD-10-tautiluokituksen mukaan alkoholiriippuvuudesta puhutaan, kun vähintään kolme seuraavista merkeistä on esiintynyt samanaikaisesti kuluneen vuoden aikana:
- pakonomainen tarve juoda tai voimakas himo alkoholiin
- kyvyttömyys hallita juomisen aloittamista, määrää tai lopettamista
- sietokyvyn kasvu, jolloin sama vaikutus vaatii yhä suurempia annoksia
- juomisen jatkaminen, vaikka sen haitat ovat jo selvästi tiedossa
Myös vieroitusoireet ovat selvä merkki: vapina, hikoilu, ahdistus tai pahoinvointi juomisen loputtua kertovat siitä, että elimistö on jo sopeutunut alkoholin läsnäoloon.
Kun nämä piirteet toistuvat, taustalla on usein alkoholismi, joka luokitellaan krooniseksi ja uusiutuvaksi sairaudeksi. Se ei tarkoita tahdonvoiman puutetta, vaan aivojen palkitsemisjärjestelmän pysyvää muutosta.
Alkoholimyrkytys kehittyy nopeasti
Akuutti riski kasvaa nopeasti, kun juominen kiihtyy lyhyessä ajassa. Yhden promillen humalassa koordinaatio ja arviointikyky heikkenevät, kahden promillen kohdalla ilmenee usein muistikatkoksia ja voimakasta sekavuutta.
Kolmen promillen tienoilla henkilö on usein puolitajuton eikä häntä saada helposti hereille, ja neljän promillen pitoisuus voi lamauttaa hengityksen kokonaan.
Kriittisenä rajana pidetään yleisesti 3,0-4,0 promillea, mutta myrkytyskuolema on mahdollinen jo tätä alhaisemmassa humalassa, erityisesti jos alkoholia on nautittu yhdessä rauhoittavien lääkkeiden kanssa.
Suomessa kuolee vuosittain yli sata ihmistä alkoholimyrkytykseen. Jos henkilöä ei saa hereille, hänen hengityksensä on katkonaista tai iho muuttuu kylmäksi ja sinertäväksi, kyseessä voi olla hengenvaarallinen tila ja apua on haettava soittamalla 112.
Perimä vaikuttaa sairastumisriskiin
Alkoholiriippuvuus periytyy osittain, mutta yksittäistä alkoholismigeeniä ei ole löydetty. Kaksos- ja adoptiotutkimusten perusteella perimä selittää noin puolet sairastumisriskistä, loppuosan ratkaisevat ympäristötekijät kuten varhaiset elämänkokemukset ja käyttötottumukset lähipiirissä.
Lapsen riski sairastua kasvaa etenkin silloin, jos jommallakummalla vanhemmalla on ollut alkoholiriippuvuus, vaikka yksilön oma elämäntapa ja ympäristö ratkaisevat lopulta enemmän kuin perimä yksinään.
Tutkimuksissa käytetään termiä alkoholiriippuvuuden perinnöllisyys, joka ei tarkoita, että sairaus periytyisi väistämättä, vaan sitä, että lähisuvussa esiintynyt riippuvuus kasvattaa yksilön alttiutta altistavissa olosuhteissa.
Läheisen huoli kannattaa ottaa vakavasti
Usein juuri läheinen huomaa muutoksen ennen käyttäjää itseään. Jos puoliso, lapsi tai työkaveri on ilmaissut huolensa, se on jo itsessään syy pysähtyä miettimään omaa suhdettaan alkoholiin. Ilmiö näkyy myös tilastoissa:
Suomessa arviolta 89 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. THL suosittelee varhaista puheeksiottoa ja niin sanottua mini-interventiota jo silloin, kun riippuvuutta ei vielä ole kehittynyt, sillä varhainen puuttuminen on huomattavasti helpompaa kuin pitkälle kehittyneen riippuvuuden hoito.
Apua saa maksutta terveyskeskuksesta, työterveydestä, A-klinikalta tai Päihdelinkin verkkopalvelusta, eikä yhteydenotto vaadi valmista diagnoosia, pelkkä epäily riittää.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä näkee, että alkoholi on ongelma?
Selvin merkki on käytön ylittyminen THL:n riskirajoista, naisilla yli seitsemän ja miehillä yli neljätoista annosta viikossa. Toinen yhtä painava merkki on käyttäytymisen muutos: juominen alkaa hallita ajatuksia, sitä on vaikea rajoittaa tai läheiset ovat huolissaan.
Mistä tietää, että on alkoholimyrkytys?
Alkoholimyrkytykseen viittaavat tajuttomuus tai vaikeus herättää henkilöä, katkonainen tai hidas hengitys, kylmä ja nihkeä iho sekä oksentelu makuuasennossa. Jos näitä oireita ilmenee, kyseessä on hätätilanne ja apua tulee hakea soittamalla 112.
Milloin juominen on ongelma?
Juominen on ongelma silloin, kun se ylittää Käypä hoito -suosituksen riskirajat tai kun sen lopettaminen tai vähentäminen ei onnistu, vaikka haitat ovat jo näkyvissä. AUDIT-testin pistemäärä 8 tai enemmän on jo syy pysähtyä arvioimaan omaa käyttöä tarkemmin.
Milloin alkoholiin voi kuolla?
Kuoleman riski kasvaa jyrkästi, kun veren alkoholipitoisuus nousee yli kolmen promillen, ja neljän promillen tienoilla myrkytys voi olla hengenvaarallinen lähes kenelle tahansa. Tarkkaa rajaa ei voi tietää etukäteen, sillä se riippuu painosta, sukupuolesta, tottumuksesta ja muista aineista, joita on nautittu samanaikaisesti.
Lähteet: Alkoholista.fi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito, Duodecim-lehti, Päihdelinkki, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.