Milloin syytä epäillä MS-tautia?
MS-tautia kannattaa epäillä, kun nuorella tai keski-ikäisellä aikuisella ilmaantuu selittämättömiä neurologisia oireita, kuten näköhäiriöitä, raajojen puutumista tai tasapainovaikeuksia, jotka kestävät useita päiviä tai viikkoja ja sitten helpottavat.
Tauti alkaa tyypillisimmin 20–40 vuoden iässä, ja naisia se koskettaa noin kaksi kertaa useammin kuin miehiä.
Mitkä oireet viittaavat MS-tautiin?
MS-tauti eli multippeliskleroosi on keskushermoston sairaus, jossa immuunijärjestelmä vaurioittaa hermosolujen myeliinivaippaa. Tämä häiritsee hermoimpulssien kulkua ja aiheuttaa moninaisia oireita, jotka vaihtelevat henkilöstä toiseen.
Yleisimmät oireet, joiden yhteydessä MS-epäily on aiheellinen:
- Äkillinen tai paheneva näköhäiriö, erityisesti yhdessä silmässä (näköhermon tulehdus eli optikusneuriitti)
- Raajojen puutuminen, pistely tai heikkous
- Tasapaino- ja koordinaatiovaikeudet
- Kaksoiskuvat tai silmien liikehäiriöt
- Väsymys, joka ei selity muulla syyllä
- Virtsarakon toimintahäiriöt
- Kognitiiviset muutokset, kuten muistin tai keskittymisen heikkeneminen
Yksittäinen oire ei yksinään riitä MS-epäilyyn. Huolta herättää erityisesti se, jos oireet ilmaantuvat toistuvasti eri puolille kehoa eri aikoina, ja niiden välillä on selkeitä oireetomia jaksoja.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua viivytyksettä, jos neurologinen oire, esimerkiksi raajaheikkous, näköhäiriö tai koordinaatio-ongelma, kestää yli 24 tuntia ilman selvää selitystä. Terveyskeskuslääkäri arvioi tilanteen ja tarvittaessa lähettää neurologin vastaanotolle.
MS-taudin varhainen diagnoosi on tärkeä, koska nykyiset lääkehoidot hidastavat taudin etenemistä parhaiten juuri sairauden alkuvaiheessa. Suomen MS-liiton mukaan Suomessa on noin 10 000 MS-tautia sairastavaa.
Miten MS-tauti diagnosoidaan?
MS-taudin diagnoosi perustuu niin sanottuihin McDonald-kriteereihin, jotka edellyttävät näyttöä hermoston vaurioista useassa eri paikassa ja useammassa kuin yhdessä ajallisessa vaiheessa.
Diagnoosiprosessiin kuuluu tyypillisesti:
- Neurologin kliininen tutkimus, jossa arvioidaan lihasvoima, refleksit, koordinaatio ja tuntohäiriöt
- Magneettikuvaus (MRI), joka on tärkein yksittäinen tutkimus. MRI-kuvissa näkyvät aivojen ja selkäytimen valkean aineen vauriot eli plakit.
- Selkäydinnesteen tutkimus (lumbaalipunktio), joka paljastaa tulehdukseen viittaavia muutoksia
- Herätepotentiaalimittaukset, joilla arvioidaan hermoratojen toimintaa
Diagnoosi ei synny yhdellä käynnillä. Prosessi voi kestää viikoista kuukausiin, koska lääkärin on suljettava pois muut sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita, kuten B12-vitamiinin puutos, Lymen tauti tai aivokasvain.
MS-tauti vai jokin muu?
Oireiden moninaisuus tekee MS-taudista haastavan tunnistaa. Moni hakeutuu lääkäriin ensin muun syyn takia, ja MS-epäily herää vasta myöhemmin.
Erityisen vahva epäily on aiheellinen, kun:
- Oireet ovat tulleet ja menneet useamman kerran
- Ensimmäinen oire oli optikusneuriitti
- Oireet pahenevat kuumuudessa tai rasituksessa (Uhthoffin ilmiö)
- Henkilö on 20–40-vuotias nainen
Jos oire on ohimenevä tai lievä, se ei tarkoita, ettei se ansaitsisi tutkimista. Varhainen selvitys on aina parempi kuin odottaminen.
Lue myös: Milloin on pääsiäinen?
Usein kysytyt kysymykset
MS-tauti alkaa useimmiten 20–40 vuoden iässä. Alle 18-vuotiailla tai yli 50-vuotiailla alkavat tapaukset ovat harvinaisempia, mutta mahdollisia.
Väsymys voi olla MS-taudin oire, mutta se yksinään ei riitä epäilyyn. Väsymys liittyy satoihin muihin sairauksiin. Epäily vahvistuu, kun mukana on muitakin neurologisia oireita.
Diagnoosiprosessi kestää tyypillisesti viikoista useisiin kuukausiin. Nopeus riippuu oireiden selvyydestä, MRI-löydöksistä ja muiden sairauksien poissulkemisesta.
MS-taudilla on geneettinen alttius, mutta se ei periydy suoraviivaisesti. Jos lähisukulaisella on MS-tauti, riski on hieman kohonnut väestöön verrattuna, muttei merkittävästi.
