Milloin Suomi liittyi Natoon?

Suomi liittyi Natoon 4. huhtikuuta 2023, kun maa talletti liittymisasiakirjansa Yhdysvaltojen ulkoministeriöön Washingtonissa. Jäsenyys astui voimaan samana päivänä, ja Suomesta tuli Naton 31. jäsenvaltio.

Päätös oli historiallinen käänne suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, sillä maa oli pitänyt kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudesta koko kylmän sodan ajan ja sen jälkeen.

Miksi Suomi haki Nato-jäsenyyttä?

Suomi jätti Nato-jäsenyyshakemuksensa 18. toukokuuta 2022 yhdessä Ruotsin kanssa. Hakemuksen suora laukaiseva tekijä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

Ennen hyökkäystä suomalaisten Nato-kannatus oli vuosikymmenten ajan pysynyt alle 30 prosentissa. Helmikuun 2022 jälkeen kannatus nousi muutamassa viikossa yli 70 prosenttiin.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat 12. toukokuuta 2022 yhteisessä kannanotossaan, että Suomen tulee hakea Nato-jäsenyyttä. Eduskunta hyväksyi hakemuksen 188 äänellä 8 vastaan.

Suomi oli jo vuosia syventänyt yhteistyötään Naton kanssa niin sanotun kumppanuusstatuksen kautta, osallistunut Nato-johtoisiin operaatioihin ja yhdenmukaistanyt kalustoaan länsimaiseen standardiin.

Jäsenhakemus ei siksi ollut lähtökohta nollasta, vaan pitkän kehityskulun viimeinen askel.

Lue myös: Milloin on äitienpäivä?

Miten ratifiointi eteni?

Nato-jäsenyys edellyttää kaikkien silloisista 30 jäsenvaltiosta ratifiointia. Suurin osa maista ratifioi Suomen ja Ruotsin hakemukset nopeasti, mutta prosessi viivästyi kahden maan takia.

Turkki ilmoitti heinäkuussa 2022 vastustavansa erityisesti Ruotsin jäsenyyttä, vedoten Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) koskeviin luovutusvaatimuksiin ja asekauppakysymyksiin.

Suomen kohdalla Turkin vastustus oli lievempää. Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden lopulta maaliskuussa 2023.

Unkari viivytteli ratifioinnissa parlamentaarisista syistä ja ratifioi Suomen jäsenyyden 27. maaliskuuta 2023. Viikkoa myöhemmin, 4. huhtikuuta 2023, Suomi virallistettiin jäseneksi. Ruotsin jäsenyys vahvistui myöhemmin, maaliskuussa 2024.

Mitä Nato-jäsenyys muutti käytännössä?

Nato-jäsenyys toi Suomelle Pohjoisatlantisen sopimuksen 5. artiklan mukaisen kollektiivisen puolustuksen. Artikla tarkoittaa, että hyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan.

Käytännön muutoksia seurasi useita. Nato-joukot saivat oikeuden sijoittua Suomen alueelle, ja Suomi ryhtyi isännöimään liittokunnan harjoituksia.

Suomen puolustusmäärärahat nousivat yli kahden prosentin BKT-tavoitteen, jonka Nato asettaa jäsenmailleen. Pääesikunta liitettiin osaksi Naton yhteistä komentojärjestelmää.

Suomen maantieteellinen sijainti muuttui strategisesti merkittäväksi: maan 1 340 kilometrin yhteinen raja Venäjän kanssa tarkoittaa, että Naton itäraja piteni jäsenyyden myötä yli kaksinkertaiseksi.

Suomen aiempi turvallisuuspoliittinen linja

Suomi piti kylmän sodan aikana kiinni niin sanotusta Paasikiven–Kekkosen linjasta, joka perustui puolueettomuuteen ja hyviin suhteisiin Neuvostoliittoon.

Presidentti Urho Kekkosen pitkä kausi vuosina 1956–1982 muokkasi suomalaista ulkopolitiikkaa voimakkaasti tähän suuntaan.

Neuvostoliiton hajoaminen 1991 avasi tilaa lähentymiselle länteen. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995 ja Naton rauhankumppanuusohjelmaan PfP:hen samana vuonna.

Silti virallinen kanta sotilaalliseen liittoutumattomuuteen säilyi yli kaksi vuosikymmentä, kunnes Venäjän Ukraina-hyökkäys muutti tilanteen pysyvästi.

Usein kysytyt kysymykset