Milloin Sunny Car Center paljastui huijaukseksi?

Sunny Car Centerin tarina kesti vuosia: projekti julkistettiin juhannusviikonloppuna 2010, ensimmäiset epäilykset heräsivät 2014, konkurssi tuli syyskuussa 2015 ja projektin puuhamies Markku Ritaluoma tuomittiin ehdottomaan vankeuteen joulukuussa 2023.

Näihin vuosiin mahtuu yksi Suomen erikoisimmista talousfarsseista, Nigerian huijareita, sambialaisen ex-presidentin leski ja yksi kansallinen kultti-ilmiö, nimittäin keskellä peltoa seissyt mainostolppa.

Hanke käynnistyi 2010

Sunny Car Centerin syntysanat lausuttiin Hämeenlinnassa 21. kesäkuuta 2010. Liikemies Markku Ritaluoma, jonka Sunny Trading -yhtiötä pidettiin tuolloin vakavaraisena, esitteli Hämeenlinnan kaupungille vision Euroopan suurimmasta autokauppakeskuksesta.

Kohteeksi valikoitui 27,5 hehtaarin tontti Hämeenlinnan Kirstulasta, moottoritien ja rautatien väliseltä pellolta. Suunnitelmat olivat mahtipontiset: kahdeksankerroksinen, 40–50 metriä korkea rakennus, noin 75 000 neliömetriä myyntitilaa autokaupalle ja siihen liittyville palveluille.

Projektin jinta arvioitiin aluksi noin 70–85 miljoonaan euroon, mutta myöhemmin luku nousi jo 150 miljoonaan.

Hämeenlinnan kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö Kehittämiskeskus Häme olivat hankkeessa innokkaasti mukana. Kaupunki näki mahdollisuuden tyhjentää autokaupat läheltä keskustaa sijaitsevasta Kaurialasta ja muuttaa se asuinalueeksi.

Lokakuussa 2010 kaupunki ja Sunny Car Center allekirjoittivat sopimuksen hankkeen jatkovalmistelusta. Mukaan lähtivät myös monet isot nimet: Siemens, Lemminkäinen, Stora Enso, Neste, Danske Bank ja betonivalmistaja Parma.

Hämeenlinnan ylimmät virkamiehet ja luottamushenkilöt poseerasivat HPK:n kotiotteluissa Sunny Car Centerin huppareissa. Hanke näytti vakuuttavalta ja se vaikutti täysin mahdolliselta.

Rakentamisen piti alkaa 2011 ja valmistua 2013. Ei alkanut eikä valmistunut.

Rahoituksen etsintä vei raiteiltaan

Sunny Car Center vaati kaikkiaan yli 100 miljoonan euron rahoituksen, eikä sitä löytynyt Suomesta. Ritaluoma kääntyi ulkomaisten sijoittajien puoleen.

Siitä alkoi tapahtumaketju, jota kutsuttiin myöhemmin oikeudessa ”erittäin riskialttiiksi ja vastuuttomaksi” toiminnaksi.

Sijoittajaehdokkaat olivat eksoottisia. Konsulttien kautta löytyi Abdal Rahaman Malik, joka esittäytyi joko syyrialaisen kenraalin tai brittiläisen liikemiehen roolissa, ja joka lupasi sijoittaa hankkeeseen noin 70 miljoonaa euroa. Sitä ennen hän vaati miljoonia euroja vakuuksia.

Philippe Darian puolestaan väitti edustavansa italialaisia sijoitustahoja. Mark Wilson taasen sanoi edustavansa Sambian entisen presidentin leskeä Regina Chilubaa.

Itse Malikia Ritaluoma ei kertomansa mukaan koskaan tavannut. Yritykset, joilta rahaa haettiin, toimivat tekstiilialalla, maustekaupassa ja merenelävien myynnissä, mutta eivät rahoitusalalla. Yhtäkään niistä ei löydy minkään maan yritysrekistereistä.

Vuonna 2013 Sunny Car Center lähetti Afrikkaan 150 000 euroa varmistaakseen 100 miljoonan euron rahoituksen. Rahaa ei tullut. Lupausten sijaan yhtiö sai takaisin väärennettyjä 500 euron seteleitä, joiden nimellisarvo oli 94 500 euroa.

Tässä vaiheessa rahoituskuviot alkoivat muistuttaa läheisesti ns. advance-fee-huijausta eli etukäteismaksupetosta, jossa uhria pyydetään maksamaan pieniä summia saadakseen suuren palkkion, jota ei koskaan tule.

Lue myös: milloin kelloja siirretään?

Kesä 2013: Sunny Car Center tolppa nousee

Kesällä 2013 Kirstulan pellolle nousi Sunny Car Centerin näyttävä mainostolppa.

Se oli 28–30 metriä korkea rakennelma, jonka betonijalka maksoi Ritaluoman oman ilmoituksen mukaan 25 000 euroa. Tolppaa hän kehui sanomalla, että se ei törrötä, se seisoo.

Tolppa jäi koko hankkeen ainoaksi konkreettiseksi rakennelmaksi. Sunny Car Center ei koskaan maksanut sitäkaan.

Hämeenlinnan kaupunki hyväksyi Kirstulan tontin myynnin samana kesänä. Tonttikauppasopimus tehtiin toukokuussa 2014 ja hinnaksi sovittiin 8,4 miljoonaa euroa. Kauppasumman piti tulla kaupungin tilille kesäkuun loppuun mennessä 2014.

Ei tullut.

Kesä 2014: Ritaluoma poistuu maasta

Elokuussa 2014 Hämeenlinnan kaupunginhallitus kokoontui tuskaisena, kun tonttimaksua ei kuulunut.

Kokouksessa Ritaluoma toi esille uuden rahoittajan: sambialaisen ex-presidentin leski Regina Chiluban. Tämäkin rahoitusväylä osoittautui myöhemmin illuusioksi.

Kaupunki antoi lisäaikaa ja siirsi viimeistä mahdollista maksupäivää pariinkin otteeseen. Ritaluoma lähetti rahaa ulkomaille vielä senkin jälkeen, kun poliisi oli kiinnostunut siirroista ja varoittanut häntä.

Lokakuun 1. päivä 2014 Markku Ritaluoma nousi aamulennolle Yhdysvaltoihin Floridaan. Hän ei tiettävästi ole sen jälkeen palannut Suomeen.

Syyskuussa 2015 Kanta-Hämeen käräjäoikeus julisti Sunny Car Center Hämeenlinna Oy:n konkurssiin. Kaupunki sai tonttikaupan purettua, mutta se oli viettänyt vuosia hankkeen kanssa tuloksetta. Konkurssipesän velat nousivat yli 14 miljoonaan euroon. Velkojien joukossa olivat muun muassa Siemens, Danske Bank, vakuutusyhtiö Pohjantähti ja Lammin Säästöpankki.

Marraskuussa 2015 ilmoitettiin, että konkurssikulut maksetaan valtion ja veronmaksajien varoista.

Tolpasta tuli kulttuuri-ilmiö

Sunny Car Center tolppa jäi seisomaan Kirstulan pellolle vielä konkurssin jälkeen. Siitä tuli valtakunnallisesti tunnettu symboli kariutuneelle suurhankkeelle, kunnallispolitiikan omituisuuksille ja suuruudenhulluudelle.

Sosiaalisessa mediassa tolppa keräsi meemejä ympäri Suomen. Sitä käytettiin kuvissa valomiekkana, Guggenheimin taidemuseon mainostolppana ja Unescoon ehdotettuna maailmanperintökohteena. Tolpan pelastamiseksi perustettiin oma Facebook-ryhmä.

Lokakuussa 2016 tolpassa havaittiin rakenteellinen vika, ja se purettiin turvallisuussyistä. Hämeenlinnan kaupunki ilmoitti purkamisesta Twitterissä sanomalla: ”Nyt se lähtee!”

Tavarataloketju J. Kärkkäinen Oy osti tolpan ja siirsi sen osat Lahteen ja myöhemmin suunnitelmien mukaan Rovaniemelle.

Pitkä oikeudenkäyntien sarja

Konkurssin jälkeen alkoi pitkä oikeudenkäyntien sarja. Konkurssipesä teki Sunny Car Centeriin liittyen kaikkiaan viisi kannetta, joista pääosin vastaan sijoittui Ritaluoma sekä hämeenlinnalainen ex-poliitikko ja hallituksen jäsen Iisakki Kiemunki.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Ritaluoman huhtikuussa 2018 maksamaan 6,2 miljoonan euron vahingonkorvaukset Sunny Car Centerin konkurssipesälle.

Oikeus katsoi, että Ritaluoman varojen siirtely ulkomaille vuosina 2013–2014 oli törkeän huolimatonta, ja hän ei pystynyt todistamaan väitettään huijauksen uhriksi joutumisesta riittävin todistein.

Turun hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden linjan pääosin. Kiemunki tuomittiin osallistumaan korvauksiin yhteisvastuullisesti.

Ritaluoma kiisti kaikki väitteet. Hän vetosi vuodesta toiseen siihen, että hän oli itse huijausten uhri, ja nimesi epäillyiksi taustahahmoiksi venäläisen oligarkin, jonka kanssa hänellä oli ollut riitaisia liiketoimia ennen Sunny Car Center -projektia.

Vankeustuomio 2023

Rikosoikeudenkäynti käynnistyi vuonna 2022, kun syyttäjät nostivat Ritaluomaa vastaan syytteet useista talousrikoksista. Syyttäjät vaativat viiden ja puolen vuoden vankeutta ja katsoivat Ritaluoman haaskaneen yli 6,7 miljoonaa euroa yhtiön varoja.

Ritaluoma osallistui oikeudenkäyntiin videoyhteydellä Floridasta. Hän kiisti kaikki syytteet ja toisti puolustuksessaan, että oli joutunut kansainvälisten huijareiden uhriksi.

Puolustus esitteli lukuisia sähköpostiviestejä, aiesopimuksia ja väärennettyjä sekkejä näytöksi siitä, että Ritaluoma tuli petkutetuksi.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi tuomionsa joulukuussa 2023. Oikeus katsoi, että Ritaluoma todella joutui huijausten kohteeksi hankkiessaan rahoitusta, ja hylkäsi ulkomaisia rahansiirtoja koskevat syytekohdat. Se oli ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin asettui Ritaluoman väitteen taakse.

Huijaukseksi joutuminen ei kuitenkaan vapauttanut Ritaluomaa kaikesta vastuusta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta törkeästä petoksesta sekä kahdesta törkeästä veropetoksesta.

Rikoksissa aiheutetun vahingon määräksi oikeus laski runsaat 850 000 euroa. Törkeät petokset liittyivät kahden sähköyhtiön erehdyttämiseen sopimusneuvotteluissa: yhtiöt luulivat maksavansa ennakkoon sähkösuunnittelukuluja, mutta rahat käytettiin muun muassa urheiluseurojen tukemiseen.

Sekä syyttäjät että puolustus harkitsivat valitusta hovioikeuteen.

Mitä Sunny Car Centeristä jäi käteen?

Hämeenlinnaan ei noussut Euroopan suurinta autokauppakeskusta, eikä luvatut 1 500 työpaikkaa toteutuneet. Sen sijaan:

• Konkurssipesän velat nousivat yli 14 miljoonaan euroon.
• Ritaluoma tuomittiin lainvoimaisesti maksamaan miljoonia euroja korvauksia konkurssin yhteydessä.
• Asianajajille on maksettu oikeudenkäyntikuluja reilusti yli puoli miljoonaa euroa veronmaksajien rahoista.
• Ritaluoma poistui maasta vuonna 2014 eikä ole tiettävästi palannut Suomeen.
• Kirstulan pelto seisoo edelleen tyhjänä.

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Milloin Sunny Car Center meni konkurssiin?

Kanta-Hämeen käräjäoikeus julisti Sunny Car Centerin konkurssiin syyskuussa 2015.

Kuka on Markku Ritaluoma ja missä hän on nyt?

Markku Ritaluoma oli Sunny Car Center -hankkeen puuhamies, toimitusjohtaja ja suurin omistaja. Hän poistui Suomesta Floridaan lokakuun alussa 2014 eikä ole tiettävästi sen jälkeen palannut. Joulukuussa 2023 hänet tuomittiin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen talousrikoksista.

Mikä oli Sunny Car Centerin tolppa?

Kesällä 2013 Kirstulan pellolle pystytetty 28–30-metrinen mainostolppa oli hankkeen ainoa konkreettinen rakennelma. Se purettiin lokakuussa 2016 turvallisuussyistä, ja tolpasta oli sitä ennen tullut valtakunnallinen kulttuuri-ilmiö ja meemien lähde. Tavarataloketju J. Kärkkäinen Oy osti tolpan myöhemmin.